finnish

I am braking the norm here and publishing my first Finnish language blog entry on http://tane.li

This is a text I originally wrote for the Elonmerkki 2010 event (communication professional's event) In around April 2010. I received pretty good feedback from it. So republishing it here in it's original form:

----
Olen usein pohdiskellut, miksi me täällä Suomessa olemme yrityksissä innokkaita ottamaan käyttöön uusia sähköisiä talousjärjestelmiä, toiminnanohjausta ja CRM:ää - ja kuitenkin samaan aikaan olemme kehitysmaa sähköisessä markkinoinnissa, viestinnässä ja niiden tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Ilmeisesti suomalaiset yritykset eivät ajattele, että viestinnän, myynnin, markkinoinnin, rekrytoinnin ja sijoittajasuhteet voisi nekin sähköistää ja saavuttaa samalla strategista etumatkaa.

Suomen Googlen mukaan Suomessa tehdään maailmassa eniten Google-hakuja kansalaista kohti. Samaan aikaan Googlen mainontaan panostetaan Suomessa länsimaista selkeästi vähiten. Valtava massa yleisöä, valtavasti huomiota, valtavasti hakuja - eikä juuri lainkaan panostusta kuumalle alueelle. Outoa, eikö totta?

Sinun yrityksestäsi, tuotteistasi, palveluistasi sekä maineestasi käydään jatkuvaa keskustelua - halusit tai et. Dialogia tapahtuu myös, olitpa itse sen osapuoli tai et. Siellä ne nytkin keskustelevat ja laukovat mielipiteitään sinusta. Onko parempi vaihtoehto sulkea silmät ja korvat ja vetäytyä kaappiin piiloon, vai etsiä keinoja mennä mukaan dialogiin aktiivisena, keskustelevana osapuolena? Tilastojen valossa suomalaiset yritykset ovat tähän saakka olleet vahvasti vetäytymisen kannalla. Ollaan kuin rokkistara, jolla on paljon faneja, mutta joka ei tule paikalle edes omalle keikalle. Siellä se yleisö vaan odottaa ja staraa ei näy.

Yksi voimakkaimmista megatrendeistä tällä hetkellä on bisnesostajien sekä kuluttajien halu osallistua. Halu päästä mukaan yhdessä tekemisen ja luomisen prosessiin oman rakkaan brändin, tuotteen tai palvelun kanssa. Osallistumisen lisäksi halutaan myös elämyksiä, tai mukauttaa tuotteista ja palveluista oma, henkilökohtainen versio. On strateginen virhe olla hyödyntämättä näitä mahdollisuuksia.

Muovikukat ovat hieno keksintö: ne näyttävät hyviltä, värit loistavat, ne eivät tarvitse vettä eivätkä koskaan kuihdu. Miksi sitten oikeita kukkia ostetaan yhä? Ihmiset pitävät aidoista asioista, oikeista kukista. Samalla tavalla ihmiset pitävät myös yrityksistä, jotka ovat aitoja ja myös aktiivinen osapuoli dialogissa. Jotka menevät keskusteluun mukaan ja tekevät sen omalla voimakkaalla, persoonallisella äänellään. Yrityksistä, jotka ovat rohkeita ottamaan puheenaiheita esiin, vaikka sitten rokkistaramaisesti huomion keskipisteenä. Kukaan ei pidä muovikukkamaisesta yrityksestä, joka on vaan ja pönöttää vailla elonmerkkiä ja joka ei osallistu dialogiin. Jos jotain viestitään, niin se viestitään kuivakkaasti ja persoonattomalla korporaation äänellä: "viime kvartaalilla yhtiömme tulos oli...". Te tiedätte.

Yritysten pörssiarvosta keskimäärin 25-30 prosenttia löytyy yrityksen taseesta. Missä se loput 70 prosenttia sitten oikein on? Rahoitusosaajien vakiovastaus on, että se on tulevaisuuden tuotto-odotuksissa. Mutta mitä se oikein pitää sisällään? Se pitää sisällään sellaisia asioita kuin yrityksen fanit sekä rakkaus ja intohimo yrityksen tuotteita ja palveluita kohtaan. Se pitää sisällään meidän yrityksemme rokkistaran imagon ja houkuttelevuuden työnantajana.

Talouden ja teollisuuden historia on täynnä esimerkkejä siitä, miten kautta aikakausien kilpailukyvyn kovin kärki on muodostunut eri asioista. Kauan sitten raaka-aineet ja materiaalit määrittivät kovimman kilpailukyvyn kärjen: se kenellä oli parhaat raaka-aineet pärjäsi parhaiten kilpailussa, kun kaikki valmistivat samaa kamaa kuitenkin. Sittemmin kärki on liikkunut teknologiaan, designiin, logistiikkaan ja käyttäjäkokemuksiin. Entä missä se tulee olemaan seuraavaksi: mikä on strategisen kilpailukyvyn tulevaisuus? Jos kaikilla on yhtä korkeaa teknologiaa, tehokasta logistiikkaa ja loistavaa designia, niin millä alueella seuraavaksi voimme kilpailijamme voittaa?

Se alue on dialogi. Se on faneistamme huolta pitäminen. Se on hyvä johtaminen ja johtajuus - omaan porukkaamme panostaminen. Se on kykymme olla alamme paras rokkistara, joka osaa käydä mielenkiintoisinta ja mukaansatempaavinta keskustelua yleisömme sekä omiemme kanssa. Se on kykymme luoda yhdessä arvoa asiakkaamme kanssa ja ottaa asiakkaamme mukaan yhdessä luomisen prosessiin.

Strategian kiistatta tärkein asia on erottuminen. Erottautuminen kilpailuun ja tarjolla oleviin vaihtoehtoihin nähden. Se on tärkeämpää kuin hinta, jopa tärkeämpää kuin ansaintalogiikka. Strategian luomisessa ei oikeastaan ylätasolla ole kysymys muusta kuin siitä, että yritys kysyy ja vastaa kysymykseen: mitä aktiivisia valintoja teemme, joilla erotumme kaikkein selkeimmin muista asiakkaillemme tarjolla olevista vaihtoehdoista?

Tähän kysymykseen rokkistaramaisuudesta ja kyvystä osallistua intensiiviseen dialogiin löytyy monta erinomaista vastausta.

Yritysten tulisi löytää omasta kollektiivisesta persoonasta ne kiinnostavimmat asiat ja hypätä rohkeasti omalla persoonallaan mukaan dialogiin. Pistää itsensä likoon. Siellä ne teistä kuitenkin puhuvat jatkuvasti. Ja ellette ole keskustelussa aktiivisesti mukana, niin pian puhuvat enää teidän kilpailijoistanne ja unohtavat teidät.